Älä mene meren mukaan
Se iskee ja iskee pään kallioon
Mene sinne missä maa taipuu
Askelien mukaan
Jätä itsen kesätuulen lämpimään, pehmeään uneen
Niin kuin kotka liidä kauas taivaalle, sineen
Ja nouse!
Sarastavaan taivaanrantaan, kevät aamuun tai syksyn värien niityn
Liidä läpi usvan, raikkauden
Ennen kuolon valtakunnan, tuskan
Elämän petoksen ja kauhun hämärtyvän ehtoon taivaanrannan
Loputtoman silmänräpäyksen
Vailla toivoa lohdusta
Pelossa paljastumisen ilman armoa päivään viimeiseen
Kalkkikiviportaikossa
Mantelipuun lehvikossa
Katson rannan tummentuvan
Melkein kuiskaten
Joka yö mainingit kohisevat rantaan ja
Niiden alla virta kiskoo minut alle veden vieden ulapalle
Mutta nousen
Sarastavaan taivaanrantaan, kevät aamuun tai syksyn värien niityn
Liidä läpi usvan, raikkauden
Ennen kuolon valtakunnan, tuskan
Elämän petoksen ja kauhun hämärtyvän ehtoon taivaanrannan
Loputtoman silmänräpäyksen
Vailla toivoa lohdusta
Pelossa paljastumisen ilman armoa päivään viimeiseen
Päivään viimeiseen
Korpiklaani ist eine finnische Folk-Metal-Band, die 1996 in Lahti gegründet wurde und ursprünglich bis 2003 unter dem Namen Shaman bekannt war. Der Name Korpiklaani, was wörtlich „der Waldclan“ bedeutet, spiegelt den folkloristischen Einfluss und die Verbindung zur Natur wider, die in ihrer Musik präsent sind. Die Band ist für ihren energiegeladenen und melodischen Sound bekannt, der traditionelle finnische Elemente wie A-cappella-Gesang und Folk-Instrumente wie das Kantele mit Heavy-Metal-Gitar riffs und kraftvollem Schlagzeug verbindet. Zu den bekanntesten Songs gehören „Runo“, „Tulen alla“ und „Vodka“. Korpiklaani hat zahlreiche Alben veröffentlicht, darunter „Tales from the Wild Hunt“ (2003), „Spirit of the Forest“ (2006) und „Manowar of the Forest“ (2017). Die Band gilt als eine der einflussreichsten im finnischen Folk-Metal und trägt zur Verbreitung traditioneller finnischer Musik auf der ganzen Welt bei.